maanantai 20. maaliskuuta 2017

Uusi koira / New Dog

Sain vihdoin neulahuovutettua ensimmäisen koirani! Sen säkäkorkeus on hulppeat 85 cm. Päästä ja vartalosta tuli liian raskaat. Seuraavalla kerralla lisään villaa hieman hitaammin.


Kartanon vanha koira on aivan innoissaan. Se on Hannalta kauan sitten hankittu.


Tulokas on varautuneempi, uudessa paikassa kun on.




Saisikohan keittiöstä ruokaa?


Tytär toi listan koiraroduista, joita HÄN toivoisi minun tekevän (hänelle). Katsotaan...

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Nojatuoli ja nallet / New Armchair and Teddies

Rupesin verhoilemaan toistakin vanhaa nojatuolia edellisen kaveriksi, mutta lopulta käytin vanhoista osista vain käsinojat. Tuolin muotokin muuttui lähes täysin, sillä istuinosa kasvoi joka suuntaan. Jalat ovat puuhelmet, joiden läpi löin naulat. Tämän kanssa meni useampi päivä ja hetki.


Käsinojissa on kaunis muoto, ne ovat puuta, muut osat ovat pahvia, kapalevyä ja vanua. Verhoilu on silkkiä. Värisävy on toista tuolia hieman punaisempi ruskea, joka kyllä kuvissa näyttää vaaleanpunaiselta.


Nukkekotiharrastajien fb-ryhmässä on näkynyt toinen toistaan hauskemman näköisiä neulahuovutettuja koiria. Siitä innostuneena päätin kokeilla huovuttamista pitkästä aikaa. Ensin syntyi kissoja, sitten nalleja. Tässä nallet, pidempi ruskeanenäinen on 6 cm pitkä.


Istumapaikasta on tainnut tulla kiistaa, vaikka hunajapurkkikin on avattu.


Palautan heidät kohta lastenhuoneeseen, uutta tuolia ei saa sotkea!


keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Pieniä projekteja / Small Projects

Paljon kiitoksia kommenteistanne edelliseen blogipäivitykseen!

Kaikenlaista pientä on tullut taas tehtyä.

Verhoilin Minimunduksen nojatuolin uudelleen. Lisäksi tein tuoliin sopivan rahin. Kangas on dupionsilkkiä, mitä löysin onnekseni näytepakan eri väreissä kirpputorilta. Kuvioton kangas rauhoittaa kartanon kirjastohuonetta.


Nojatuoli oli monta vuotta turkoosinvihreää, löyhäkudoksista keinokuitua, josta en pitänyt. Allaoleva kuva on vuodelta 2011.


Tein kiikarin ja kaukoputken Susannan kirjan ohjeilla, nekin kartanon kirjastohuoneeseen. Taas on niin hämärä päivä, että jouduin kuvaamaan esineet nukkekodin ulkopuolisissa lavasteissa.


Kunnostin hieman gramofonia, joka on oikeasti teroitin.


Kukkasipulit pääsivät ruukkuihin sammaleen kera.


Jälleen yksi laventeli tuli tehtyä, en kyllästy tähän kasviin koskaan. Lipasto on myös Minimunduksen.


Helmilaatikkoakin on tullut pengottua, ensin parien etsintä tuntuu hankalalta, sitten pikkutavaroiden kokoamista ei malttaisi lopettaa.


Lopuksi vielä patinointia, käytin kuvan ruostutus-ainetta. Valitettavasti se on hyvin kallis Helsingin keskustan askartelukaupassa, huomasin sen pari vuotta sitten olevan Berliinissä käydessäni siellä puolta halvempi!


Ruostutusaineen alla on kerros tummansinistä Humbrol Enamel -maalia, joka kuultaa hieman lävitse. En saanut niin voimakasta efektiä aikaan kuin pakkauksen kuvassa on. 1-aineen jälkeen pinta oli tummanharmaa, 2:n jälkeen alkoi muodostua turkoosia kuviota ja hentoa ruostepintaa lähinnä painaumiin ja muihin kohtiin, missä 2-ainetta oli runsaasti.

Mielenkiintoisia efektejä kyllä syntyi, kun kyse on kemiallisesta reaktiosta eikä ihmiskäden jäljestä. Laitoin molempia aineita useita kerroksia prosessin kestäessä päiviä. Hauskasti kerrosten alta ei enää erota, mikä esineen osa on metallia, mikä muovia.

maanantai 20. helmikuuta 2017

Mummon keittiö / Granny's Kitchen

Minulla on ollut tämä Ikean laatikko (korkeus 31 cm, leveys 20,5 cm, syvyys 8 cm) jo pitkään.  Takana on ripustusmekanismi ja eteen saa lasin. Koska muoto on kapea ja korkea, keksin lopulta jakaa tilan pienelle ullakolle. Kellari olisi ollut toinen vaihtoehto ja ihan hyväkin. Tosin en silloin tiennyt tekeväni näin paljon vihanneksia.


Kaikki muu on pitkän ajan kuluessa itsetehtyä paitsi jotkin astiat, vaaka sekä pesusaavi tikkaiden alla.


Samalla saatoin testata, kuinka paljon tavaraa mahtuu pieneen tilaan.


Niin paljon mahtuu, että ullakolle oli pakko jättää hieman tyhjää lattiaa.


Seinät ovat aika paljaat eli ehkei tämäkään projekti sitten valmistunut kerralla.


Patalapun virkkasin vanhasta sukankorjauslangasta.


Kinkku ja valkosipulit ovat valmistuneet tänä vuonna.



Perunakori on paperinarua ja pyykkilauta aaltopahvia.



Hiljattain tutkin myös omenia ja niitä tulikin tehtyä monenlaisia.



Valoa ja kevättä kohti mennään taas!

tiistai 14. helmikuuta 2017

Susannan kirja / Susanna's New Book

Minulla oli ilo käydä Syreenikujan väen kanssa Susannan uuden kirjan Nukketalosta nukkekodiksi, Sisusta itse tehdyillä pikkutavaroilla julkistamistilaisuudessa. Sain samalla kirjan hankittua sekä itselle että minikokoisen nukeille.

Kotona oli ihana vajota nojatuoliin kirjaa selaamaan. Sivut tuntuivat loppuvan liian nopeasti, avasin jälleen etukannen aloittaen alusta uudelleen ja uudelleen... Tässä kurkistus kirjaan Susannan omassa blogissa.

Kirjan ohjeista olen toistaiseksi kokeillut unikoita, papukaijatulppaaneja, hortensioita ja jäätelöä.


Hortensioihin en kyllästy varmaan koskaan. Susannan selkeällä ohjeella tulin niitä tehneeksi pitkästä aikaa. Minulla oli kuvioleikkuri sekä kukintoon että lehtiin. Näitä voisi tehdä paljon lisää erivärisinä ja äkkiä olisi kukkakaupallinen koossa...

Korin olen punonut joskus paperinarusta. Nuken siniharmaa puku osui sävy sävyyn kukkien kanssa...


Jäätelön teko on askarruttanut jo jonkin aikaa. Nyt sekin salaisuus avautui.


Hieman kirjavista kukinnoista tuli mielestäni kauneimpia.


Harjoittelun myötä jäätelöpallot asettuivat tuutteihin.


Näitäkin voisi tehdä paljon erilaisia, mutta hei joku raja jäätelölläkin.


Kiitos ja onnea Susannalle monipuolisesta, hyväntuulen askartelukirjasta! Seuraavaa kirjaa odotellessa...

Tässä vielä kartanon väkeä julkistamisjuhlien humussa nuorekkaassa seurassa. Kiitos Taru kuvasta!



maanantai 6. helmikuuta 2017

Outouksia / Strange Things

Youtube on täynnä kaikkea hauskaa. Innostuin kokeilemaan Stephanie Kilgastin tapaan aaloeita ja mehikasveja tai ainakin melkein. Linkki Stephanien ohjevideoon tässä.

Jotain ruukuista pursuaa, avaruushirviöitä vai kasveja?



Tein ruukut myös polymeerimassasta, kovetin uunissa, täytin samaa ainetta olevalla 'mullalla' ja rakensin lopuksi kasvit. Ruukkuun voi upottaa näkymättömiin kaikenväristä ylijäänyttä massaa. Tulipa kerralla valmista.


Värjäsin mehikasveja hieman kuivapastelliliidusta hierretyllä pigmenttijauheella ennen uuniin laittoa.


Kaktusten ruukun pinnalla multa näkyy ja liimasin teenlehtiä päällimmäiseksi. Vasemman puoleisen ruukun olen tehnyt kovettamalla polymeerimassan joulukulkusen päällä, oikeanpuoleinen on pala umpinaista massatankoa.


lauantai 4. helmikuuta 2017

Hedelmiä / Some Fruits

Syreenikujan kartanossa syötiin Uutenavuotena eksoottisia hedelmiä. Olen tehnyt niitä vähitellen vuoden vaihteessa ja tammikuussa. Sain ne vasta hiljattain liimattua asetelmiksi.

Lähimarketin tuoretiskit ovat muuttuneet näyttelyksi, josta etsin houkuttelevia malleja. Malleja, jotka voi syödä myöhemmin :)


Molemmat katsottuna toiselta puolelta. Kamerani makroasetus tekee kuvista jotenkin epätodellisia.


Tähän tuli aivan vanhan maalauksen sävyt. Viinirypäleet eivät ole polymeerimassaa, niistä enemmän täällä.

 
Yksinkertainen on ehkä sittenkin parasta. Avokadoja olen tehnyt nyt kahdesti. Hedelmän liukuvärin vääntäminen soikiomuotoon on onnistunut vaihtelevasti.


Polymeerimassa-innostukseni ei osoita laantumisen merkkejä, toivottavasti ette ole aivan kyllästyneitä. Kai tämä on kevään, lämmön ja kasvun kaipuuta. Talvi Helsingissä on nyt aika harmaa, sulavesi vaan ropisee katoilta.

Kiitos kannustavista kommenteistanne, palaamisiin!